LapCI ry:n kannanotto käynnissä olevaan keskusteluun koskien kansanedustaja Mikaela Nylanderin toimeenpanemaa kirjallista kysymystä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tarpeista, oikeusministeri Antti Häkkäsen vastausta siihen ja Juhana Salosen avointa kirjettä.

LapCI ry haluaa kiittää kansanedustaja Mikaela Nylanderia sekä kansanedustajia, jotka tukivat kirjallista kysymystä. On hienoa, että nostatte esiin sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteen selvitystarpeen. 

Me vanhemmat pidämme tärkeänä puhemiehelle esitetyssä kysymyksessä ja siihen liittyneessä keskustelussa esille nostettuja asioita. Myös me olemme huomanneet sisäkorvaistutetta käyttävien lasten olevan eriarvoisessa asemassa viittomaopetuksen saamisessa eri puolilla maata. Viittomien tai viittomakielen opiskelu tulisi olla mahdollista jokaiselle kuulovammaisen lapsen perheelle. Jokaisella perheellä tulee olla mahdollisuus valita oma polku perheen ja lapsen tarpeiden mukaisesti.

Me LapCI ry:ssä haluamme kuitenkin korostaa kuulon- ja puhekielenkuntoutuksen tärkeyttä istutetta käyttävän lapsen kuntoutuksen alkutaipaleella. Kielet eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta perheiden voimavarat on syytä keskittää todella tärkeään kielenkuntoutuksen alkuvaiheeseen. Yli 90 % vaikeasti kuulovammaisista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, jolloin puhuttuun kieleen tähtääminen on perheelle luonnollinen valinta. Panostamalla kuntoutuksen alkuvaiheessa puhekielen laatuun ja määrään mahdollistuu lapsen puhutun kielen oppiminen parhaalla mahdollisella tavalla. Kuulovammaisen lapsen kielenkuntoutus vaatii perheeltä paneutumista, ajankäyttöä ja resursseja, samoja asioita perheeltä vaatii myös uuden kielen opettelu. Tästä syystä jokaisen perheen on puntaroitava mihin kaikkiin asioihin se kykenee kerralla paneutumaan riittävän hyvin.

Me LapCI ry:ssä pidämme kuitenkin tärkeänä, että perheellä ja lapsella on missä tahansa vaiheessa mahdollisuus tutustua viittomiin, viittomakieleen ja siihen liittyvään kulttuuriin. Tämän varmistamiseksi tarvitaan yhteisiä käytäntöjä ja paikkaansa pitävän, tutkitun tiedon tarjoamista koko maassa.

Juhana Salonen on tehnyt ansiokasta työtä kertoessaan kirjassa omasta elämästään ja identiteetin etsinnästä. Juhana korostaa viittomakielen löytämisen merkitystä omalle identiteetillensä. Me LapCI ry:ssä koemme, että nykypäivänä istutetta käyttävän lapsen eheän identiteetin muodostuminen ei välttämättä tarvitse viittomakieltä tai kuulumista kuurojen yhteisöön. Nykypäivän istutetta käyttäville lapsille näyttää syntyvän aivan omanlaisensa identiteetti, ja identiteettipolkuja on yhtä monta kuin lastakin. Olennaista on se, että jokainen lapsi kokee kuuluvansa johonkin, on se sitten oma tyypillisesti kuuleva kaveripiiri, toiset kuulovammaiset lapset, viittomakielinen yhteisö tai kaikki ne yhdessä. Meidän vanhempien tehtävänä on tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus omanlaisen identiteetin rakentamiseen. 

Olemme LapCI ry:ssä samaa mieltä kansanedustaja Mikaela Nylanderin esittämän kysymyksen kanssa, että tähän asiaan tarvitaan selvitystä, jotta vanhemmat pystyvät tarjoamaan lapsilleen parhaat mahdolliset eväät elämään. Oli kieli tai ympäristö mikä tahansa. 

Helsingissä 11.4.2019
LapCI ry:n hallitus ja toiminnanjohtaja Janet Grundström

Lisätietoja asiasta antaa toiminnanjohtaja Janet Grundström
janet.grundstrom@lapci.fi 
puh. 0400 914 583

Kannanotto on toimitettu kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneille kansanedustajille, eduskunnan puhemiehelle ja varapuhemiehille, ministeri Saarikolle ja Juhana Saloselle.

Kannanotto 11.4.2019
Merkitty:                                    

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.