SI-lapsen tukitoimet eri ikäkausina

Kukin sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi on yksilö ja tuen tarpeet ovat kovin erilaiset. Olemme koonneet tähän jotain seikkoja, mitä olisi hyvä huomioida kussakin ikävaiheessa sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen kohdalla.

0-6 vuotiaat

SI-lapsen kielenkehitystä tukevat selkeä puhemalli ja rauhallinen kuunteluympäristö. Kuulovammainen lapsi voidaan sijoittaa joko tavalliseen päiväkotiin tukitoimin integroituna, kuulovammaisten lasten integroituun ryhmään tai erityisryhmään, jossa on pelkästään kuulovammaisia. Kahta viimeksi mainittua ryhmää ei ole kuin suuremmissa kaupungeissa. Nykyään pääosa SI-lapsista integroidaan normaaliin lähipäiväkotiryhmään tukitoimilla varustettuna. Lapsen kielelliset taidot ja jaksaminen on tarkkaan mietittävä. Jos lapsi integroidaan normaali päiväkotiryhmään voidaan saada avuksi avustaja. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen eli päivähoidon henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma (Päivähoitolaki 36/1973, § 7a). Suunnitelman tekevät vanhemmat, päiväkotihenkilöstö, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja kuntoutusohjaaja yhdessä. Mikäli lapsi siirtyy pidennettyyn oppivelvollisuuteen laaditaan myös henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Päivähoitomuotoa ajatellessa on tärkeää miettiä ryhmäkokoa, sillä sisäkorvaistutteella kuuleminen on vaikeaa jos lapsiryhmä on iso.

Pidennetty oppivelvollisuus (11-vuotinen) on usean SI-lapsen kohdalla järkevä ratkaisu, sillä se turvaa pienemmän luokkakoon. Käytännössä pidennetty oppivelvollisuus toteutetaan usein niin että lapsi käy varhennettua esiopetusta 5-vuotiaana ja varsinaisen esikoulun sitten 6-vuotiaana.

Pienten SI-lasten kuntoutuksessa puheterapialla on erittäin merkittävä rooli ja siihen kannattaa panostaa heti alkumetreillä. Samoin on syytä miettiä, mikä on kommunikointimenetelmä niitä tilanteita varten, jolloin istutetta ei voi käyttää (uiminen, sauna, kylpy ym.), istutekuulo ei riitä (meluisat ja kaikuisat tilat tai äänekkäät tilaisuudet kuten discot ja konsertit) tai istute vioittuu tai menee kokonaan rikki. Lapsella on kuitenkin tarve kommunikoida ja tulla ymmärretyksi. Kommunikointimenetelmistä yleisimmin ovat käytössä viittomakieli, tukiviittomat ja vinkkipuhe.

Vertaistuen painoarvoa ei voi aliarvioida, sillä se on kokemuksen mukaan erittäin tärkeää sekä itse SI-lapselle että koko perheelle. Vertaistukea tarjoavat mm. LapCI ry ja Satakieliohjelma sekä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto. Kuntoutuskotien sova-kurssit, SI-viikonloput, keskussairaaloiden kurssit ja infotilaisuudet sekä Satakieliseminaari ovat myös oivia tilaisuuksia tavata vastaavassa elämäntilanteessa olevia SI-perheitä.

Kouluikäiset

Kuulovammaisen kouluratkaisut ovat yleisopetus kodin lähellä olevassa koulussa integroituneena, yleisopetuksen erityisluokka tai erityiskoulu. Oppivelvollisuus on joko 9- tai 11-vuotinen. Jos lapselle tehdään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle tehdään samalla päätös erityisopetukseen ottamisesta, sillä kaikki pidennetyn oppivelvollisuuden alaiset lapset kuuluvat automaattisesti erityisopetuksen piiriin. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen pääsemiselle ei ole mitään tarkkoja kuulokynnysrajoja, vaan sen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Pidennetty oppivelvollisuus –päätös pitäisi käytännössä turvata pienen opetusryhmäkoon, sillä lapsen siirtyessä yleisopetuksen luokkaan opetusryhmän koko saa olla enintään 20 oppilasta. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana esiopetuksella, joka on sekä oppivelvollisuuden suorittamista että erityisopetusta. Esiopetuksen keskeisenä tavoitteena on kielen ja kommunikointitaitojen kehittäminen (Lähde ja lisätietoja: Koulussa on kuulovammainen oppilas –opas.)

Kouluikäisten SI-lasten pärjäämiseen vaikuttaa mm. se miten hyvin opettaja ja luokkatoverit on perehdytetty aiheeseen. KHL:n kuntoutuskoti mm. järjestää kursseja myös opettajille ja esim. Satakieliseminaari on hyvä tapa perehdyttää opettajakuntaa aiheeseen. Päivähoito- ja koulukysymyksiin löytyy hyvää suomenkielistä kirjallisuutta kuten ”Lapsi kuulolla – Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille: Paula Määttä, Eeva Lehto, Marja Hasan, Ritva Parkas sekä ”Apua kuulovammainen oppilas luokassani: Susanne Snellman, Thomas Lindberg.

Peruskoulun jälkeen

Peruskoulua päättäville nuorille järjestetään Valkeassa talossa ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin ohjaavia kuntoutuskursseja. Omalta kuntoutusohjaajalta voi kysyä lisätietoja.

ESOK-verkoston yhteistyönä kehiteltävistä oppaista soveltuu huonokuuloiselle korkeakouluopintoja harkitseville nuorelle esim. ”Kuuron ja huonokuuloisen opiskelijan huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa”. Opas on tulostettavissa hankkeen sivuilta http://www.esok.fi/ Sivuilta löytyy paljon muutakin asiaa esteettömästä opiskelusta.

Koulutusnetistä löytyy myös hyvä opas opiskelijan näkökulmasta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/Esteeton_opas.pdf

Peruskoulun jälkeinen aika on syytä pitää mielessä jo peruskoulun aikana esim. päätettäessä HOJKS:sta. Vapautus vieraasta kielestä tai ruotsista saattaa sulkea pois joitakin jatko-opiskelumahdollisuuksia.

Teknisiä apuvälineitä voi saada Kelan kautta jo peruskoulun loppuvaiheessa, aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Tämä on Kelan näkökulmasta ammatillista koulutusta. Kelan kuntoutusraha on nimeltään alle 20-vuotiaan kuntoutusraha.

16-vuotias on oikeutettu Kelan vammaistukeen (16 vuotta täyttäneen vammaistuki). Kuulovammaisten kohdalla perusteluina ovat yleensä vammasta aiheutuvat erityiskulut. Sisäkorvaistutteen paristot ovat ilmaisia 18-vuotiaaksi saakka, ja implanttinuori siirtyykin 18-vuotiaana kuulokeskuksen aikuisten puolelle asiakkaaksi.

Opiskelutulkit tulevat tavallisesti kunnan sosiaalitoimen kautta, mutta joissakin oppilaitoksissa on käytössä omat tulkit.