Kelan järjestämän vaikeavammaisten kuntoutuksen ohjeistusta
Koti-, päiväkoti- ja koulukäynti
Terapia toteutetaan pääsääntöisesti terapeutin tiloissa. Se voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain asiakkaan toimintaympäristössä, esimerkiksi kotona, koulussa tai päiväkodissa, mikäli kuntoutussuunnitelmassa on esitetty sille hyväksyttävät perusteet. Perusteena voi olla se, että
- matkustaminen terapeutin luo heikentää kuntoutujan terveydentilaa
- matkustaminen on kuntoutujalle kohtuuttoman rasittavaa
- kuntoutuksen vaikuttavuuden lisääminen edellyttää harjoittelua arkipäivän tilanteissa.
Ohjauskäynnit
Alle 18-vuotiaan terapiaan liittyen voidaan tarvita omaisen tai muun läheisen ohjauskäyntejä. Käyntien tarpeellisuus ja niiden määrä ja kesto tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. Ohjaus- ja tukikäynnillä terapeutti ohjaa ja tukee vanhempia lapsen kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi eikä lapsi ole niissä välttämättä läsnä.
Vanhempien ohjaus- ja tukikäynnit voivat toteutua paitsi palveluntuottajan tiloissa myös kotona, päiväkodissa tai koulussa. Ohjauskäyntiin voivat vanhempien lisäksi osallistua ne henkilöt, joiden läsnäolon vanhemmat ja terapeutti katsovat tarpeelliseksi. Kun ohjauskäynti toteutetaan esimerkiksi päiväkodissa, voi siihen tarpeenmukaisesti osallistua päiväkodin henkilökuntaa, jotta he saavat tietoa sovituista toimintatavoista ja osaavat omassa työssään tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Pelkästään henkilökunnan kanssa käytävä neuvottelu lapsen terapiaan liittyvistä asioista ilman vanhempien läsnäoloa ei ole mahdollista Kelan korvaamana.
Hyvän kuntoutuskäytännön ja yksilöllisen tarpeen perusteella ohjaus- ja tukikäyntien määrä on
- yleensä 5-10 kertaa
- enintään 20, erityisen yksilöllisen tarpeen perusteella tai psykoterapiassa
Ohjauskerran kesto on pääsääntöisesti terapiakerran kesto, yleensä enintään 60 minuuttia.
Yhteisneuvottelu 13.8.2008 alkaen
Vaikeavammaisen kuntoutujan terapeutti voi vuoden aikana tarvittaessa osallistua yhteisneuvotteluun, joka koskee
·terveydenhuollossa tehtävää lääkinnällisen kuntoutussuunnitelman laatimista tai tarkistamista (enintään 2 neuvottelua)
·arkiympäristössä toteutuvaa sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamaa apuvälineen sovitusta tai käytönohjausta (enintään 2 neuvottelua)
·päiväkodissa tai koulussa järjestettyä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tekemistä (enintään 2 neuvottelua).
Vuodessa aikuista kuntoutujaa koskevia yhteisneuvotteluja voi siis olla yhteensä enintään 4 ja lasta tai nuorta koskevia neuvotteluja yhteensä enintään 6. Koska yhteisneuvottelun tarvetta on vaikea ennakoida, ei siihen osallistumista tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa eikä siitä anneta päätöstä. Terapeutin tulee kuitenkin pystyä tarvittaessa jälkikäteen todentamaan yhteisneuvotteluun osallistuminen.
Kuntoutussuunnitelman laatiminen, apuvälineen sovitus ja käytönohjaus sekä HOJKS:n tekeminen ovat terveydenhuollon, sosiaalihuollon, päiväkodin tai koulun lakisääteinen velvollisuus. Kelan terapeutilla ei ole vastuuta niiden tekemisestä. Yhteisneuvottelujen tarkoituksena on, että terapeutti saa yhteistyössä tietotaitoa vaikuttavan terapian toteuttamiseen. Lisäksi tarkoituksena on, että eri toimijat voivat sopia kaikille yhteisistä, terapiassa ja kuntoutujan lähihenkilöiden ohjauksessa toteutettavista periaatteista. Kuntoutussuunnitelman laatimisessa terapeutti antaa tietoa ja palautetta terapioista.
Terapiaan osallistuminen
Hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu, että terapeutti huolehtii, että kuntoutujan vanhemmat, muut omaiset ja lähihenkilöt osallistuvat tarpeenmukaisesti terapiatilanteisiin. Tarkoituksena on siirtää kuntoutujan harjoitteita toteutettavaksi myös hänen arjessaan, jotta myös se tukee kuntoutustavoitteisiin etenemistä sekä muuttaa terapiassa opittuja taitoja arjen käytännöiksi. Esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa lapsen kanssa työskentelevät henkilöt voivat osallistua terapiatilanteisiin, jotta he saavat tietoa lapsen terapiasta ja yhteisistä toimintatavoista.
Kuntoutuspäätöksen pituus vuonna 2009
Myöntöedellytysten täyttyessä voidaan vuoden 2009 alusta alkaen osa avokuntoutuksen toimenpiteitä koskevista ratkaisuista tehdä yli vuoden ajalle, kuitenkin enintään 3 vuoden ajalle. Edellytyksenä on, että kuntoutussuunnitelma ja vammaisetuuspäätös ovat voimassa. Päätös yli vuoden ajalle voidaan tehdä kouluikäiselle ja sitä vanhemmalle kuntoutujalle silloin, kun hänen terveydentilanteensa on vakiintunut siten, että kuntoutustarve voidaan arvioida myönnettävälle ajalle.
Kuntoutustarve arvioidaan ja päätös tehdään vuosittain, kun ratkaisu sisältää monta eri terapiaa tai erityisterapioita, kuten ratsastusterapiaa. Myös yksilöllisen kuntoutusjakson tarve arvioidaan vuosittain.
Kuntoutustarpeen arvioiminen edellyttää kuntoutussuunnitelmaa, jossa kuntoutujan kokonaistilanne on kuvattu, työ- ja/tai toimintakyvyn kannalta tarpeelliset toimenpiteet on perusteltu ja niiden tavoitteet on esitetty selkeästi. Ensisijaisesti tulisi käyttää kuntoutussuunnitelmalomaketta KU 207.
Option käyttö vaikeavammaisten lääkinnällisten avokuntoutuspalvelujen sopimuksissa
Vaikeavammaisten avosopimuksiin varattu optio ajalle 1.1.2010 - 31.12.2010 käytetään.
Vaikeavammaisten avokuntoutuspalvelujen sopimukset kilpailutettiin vuonna 2006. Kilpailutuksessa sopimukset tehtiin ajalla 1.1.2007–31.12.2009. Sopimuksiin varattiin optio ajalla 1.1.2010 - 31.12.2010 ostettavista kuntoutuspalveluista.
Option käyttö tarkoittaa sitä, että Kela ostaa voimassa olevan sopimuksen tarkoittamat kuntoutuspalvelut sopimuskauden 2007 - 2009 ehdoilla. Voimassa oleviin sopimuksiin on kirjattu, että hintoja voidaan korottaa enintään yleisen kustannustason nousun mukaisesti. Kela lähettää keväällä 2009 palveluntuottajille kirjeen option hyväksymistä varten.
Tiedusteluihin vastaavat suunnittelijat
Tuulikki Karhu tuulikki.karhu@kela.fi p. 020 634 3291 sekä Riikka Peltonen riikka.peltonen@kela.fi p. 020 634 3286.
